Valokuituliittymän hiilidioksidipäästöt ovat puoli promillea keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä
Finnet-liiton juuri julkaiseman ympäristötutkimuksen mukaan valokuituverkon rakentamisesta ja käyttämisestä syntyvä vuotuinen hiilidioksidipäästömäärä per kotitalous (5,48 kg) vastaa noin puolen promillen osuutta keskiverron suomalaisen hiilijalanjäljestä. Sitra on arvioinut keskiverron suomalaisen kokonaishiilijalanjäljeksi 10 300 kg hiilidioksidia vuodessa.
Kotitalouden valokuituliittymän vuotuinen päästömäärä vastaa esimerkiksi noin 35 kilometrin autoilun hiilidioksidipäästöjä polttomoottorikäyttöisellä autolla (keskimääräiset auton päästöt Sitran arviosta).
- Moni haluaa nykyään tehdä pieniä muutoksia, joiden avulla voi elää hieman vastuullisemmin ja vähäpäästöisemmin. Valokuidun valinta on helpoin tapa varmistaa luotettava verkkoyhteys ja vähentää osaltaan esimerkiksi tarpeetonta ajelua, toteaa Finnet-liitto ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.
Tutkitusti tyytyväiset valokuitukäyttäjät arvostavat valokuidun ympäristöystävällisyyttä
Finnet-liiton loppuvuodesta 2022 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisista valokuidun käyttäjistä 95 prosenttia on tyytyväisiä kotinsa internetyhteyteen. Mobiilikäyttäjistä tyytyväisiä on 47 prosenttia. Internetyhteyden valinnassa tärkeimpiä kriteereitä ovat toimintavarmuus, hinta ja nopeus. Valokuidun käyttäjät ovat kaikilla näillä mittareilla tyytyväisimpiä.
Edellä mainitun tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää jo nyt valokuitua ympäristöystävällisenä valintana. Kolmannes suomalaisista haluaisi kuitenkin saada lisätietoa tietoliikenneyhteyden ympäristövaikutuksista. Ympäristöystävällisyys kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia. Lähes puolet, eli 44 prosenttia 18–29-vuotiaista haluaisi lisätietoa internetyhteyksien ympäristöystävällisyydestä.
Valokuitu on energiaystävällisin vaihtoehto
Sähkönkulutuksesta on olemassa Traficomin laatima tutkimus, jonka mukaan mobiiliyhteyksien sähkönkulutus on reilusti yli kaksinkertainen kiinteisiin yhteyksiin verrattuna. Verrattuna valokuituun ero on vielä suurempi.
- On myös tärkeää ymmärtää, että kun tiedonsiirron määrä jatkuvasti kasvaa, myös sähkönkulutus kasvaa. Tiedonsiirron kasvaminen nostaa huomattavasti enemmän mobiiliverkkojen sähkönkulutusta, kertoo Matilainen.
Nyt laaditun laskelman hiilijalanjälki huomioi valokuituverkon elinkaariset päästöt raaka-aineiden valmistuksesta ja kuljetuksesta, tuotannosta, jakelusta, käytöstä ja hävityksestä.
LISÄTIETOJA
Finnet-liitto teetti Vastakaiku-tutkimusyhtiöllä kuluttajatutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä joulukuussa 2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1 000.
Tietoa päästölaskennasta
Finnet-liitto ry jäsenineen sekä Valokuitunen Oy ja Valoo (Adola Oy) teettivät hiilijalanjälkilaskelman Green Carbon -tutkimusyhtiöllä talvella 2022 - 2023. Green Carbon laski päästöt GHG Protocol Product Life Cycle Accounting and Reporting -standardin mukaisesti. GHG-protokolla on kansainvälisesti laajimmin käytetty viitekehys hiilijalanjäljen laskemiseen. Laskenta voidaan tehdä yritystasolla, yksittäisille tuotteille tai palveluille. GHG-protokollaa suositellaan sen kriteerien laajuuden ja kansainvälisen tunnustuksen vuoksi. Laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka huomioi eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset.
Valokuituverkon hiilijalanjälkilaskenta valmistui vuonna 2023. Laskenta on suoritettu vuoden 2021 tietojen pohjalta laskettujen keskiarvojen perusteella.
Laskennassa huomioitu valokuituverkko koostuu runkoverkosta, paikallis- ja alueverkosta sekä liityntäverkosta, mukaan lukien tilaajayhteydet. Laskennassa yksi yksikkö on yhden kotitalouden osuus valokuituverkosta ja yhden teratavun osuus valokuituverkossa siirretystä datamäärästä. Laskennan yksikkö sisältää kaapelit, laitetilat sekä verkkolaitteet. Laskennassa valokuituverkon elinkaaren pituutena on käytetty 50 vuotta, vaikka todellinen elinkaaren pituus saattaa olla pidempi.
Loppukäyttäjän käyttämiä päätelaitteita (älypuhelin, tietokone, televisio yms.) ei ole huomioitu laskennassa.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Sitra, keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki